Antti Vesala Joku tyyppi Järvenpäästä kirjoittelee nettiin mieleensä juolahtaneita asioita.

Yritysverotus alas koko EU:n tasolla, mieluiten heti

Ruotsi laskee yhteisöveronsa 22 prosenttiin nykyisestä 26,3:sta. Pääministeri Fredrik Reinfeldt tiivistää perustelut hyvin: ”Yhteisövero on veroista ehkä kaikkein haitallisin. Se vaikuttaa hyvin paljon yritysten investointihalukkuuteen.” Lisäksi taustalla on halu kohentaa Ruotsin kilpailukykyä ja houkuttelevuutta yritysten pääkonttoreiden sijaintipaikkana.

Suomen yhteisöverokanta on 24,5. Olemme toisin sanoen antamassa Ruotsille roimaa tasoitusta tälläkin saralla. Mielestäni Suomen pitäisi pudottaa yhteisöveroa heti ainakin 20 prosenttiin, mieluimmin reilusti sen alle. Suomella on jännä tapa matkia Ruotsista enimmäkseen sellaiset asiat, jotka ovat haitallisia ja jättää vastaavasti järkevät asiat matkimatta. Toivottavasti tällä kertaa menee oikein.

Talouskasvulle ja uusille työpaikoille on huutava tarve. Näitä ei kestävällä tavalla synny missään muualla kuin yrityksissä. Nykyisen kaltaisessa tilanteessa on täysin järjetöntä verottaa suomalaiset yritykset hengiltä ja ajaa ulkomaille ne, joiden osaaminen ja resurssit mahdollistavat maasta häipymisen. Nelisentuhatta yritystä on jo pakannut kamppeensa ja lähtenyt Suomenlahden eteläpuolelle, ja vähintään saman verran harkitsee tai valmistelee lähtöä.

Veropakolaisuutta ja epäisänmaallisuutta? Ei vähimmässäkään määrin. Yrityksen tehtävä ei ole toimia verottajan lypsylehmänä. Yrityksen tehtävä on tuottaa maksaville asiakkaille näiden kysymiä hyödykkeitä ja omistajille voittoa. Suotuisana sivuseuraamuksena tästä toiminnasta syntyy työpaikkoja, verotuloja ja muuta miellyttävää. Tämä perusasia tuntuu turhan usein unohtuvan.

Yritysten tehtävä sivumennen sanoen ei myöskään ole työllistäminen. Päinvastoin, niiden kannattaa ja suorastaan täytyy suoriutua edellä mainituista perustehtävistään mahdollisimman resurssitehokkaalla tavalla. Materiaalit, energia, työvoima ja erilaiset toiminnan kannalta välttämättömät pääomahyödykkeet kaikki maksavat, eikä tuhlaaminen ole sen paremmin yritykselle itselleen järkevää kuin kokonaistaloudellisestikaan plusmerkkistä. Jos yksi metsuri pystyy tietyssä ajassa kaatamaan hehtaarin verran metsää, se on aina parempi kuin että sama urakka samassa ajassa ”työllistäisi” kaksi metsuria.

Minua on monesti ihmetyttänyt jonkin asian perusteleminen sen työllistävyydellä. Jos jollekin tuotteelle, palvelulle tai muulle vastaavalle on tarvetta, sen tuottaminen ja siihen tarvittavien resurssien käyttäminen on järkevää. On melko erikoista, että usein samat tahot, jotka vaativat raaka-aineiden kierrätystä ja energiansäästöä, suorastaan vaativat työvoiman ja pääomien tuhlaamista.

Usein pelattu kortti verokeskustelussa on vasemmistolaisten rakastama ”kilpajuoksu pohjalle”. Kovaan ääneen vaaditaan EU:n laajuista minimitasoa yhteisöverolle, jotta ”haitallinen kilpailu” estyisi. Vasemmistolaiset vaativat yritysverotuksen harmonisointia EU:n sisällä jollekin minimitasolle (joka tuskin olisi kovin matala). En voi kannattaa tällaisia vaatimuksia ensinnäkään siksi, että toteutuessaan ne tuhoaisivat Euroopan entisestäänkin heikkoa kilpailukykyä. Toiseksi vaatimukset perustuvat väärille oletuksille.

Koko kilpajuoksuhypoteesi ensinnäkin on myytti, joka kuvastaa vasemmistolaisille tyypillistä kaikki-mulle-heti-nyt -ajattelutapaa, joka ei ota huomioon ratkaisujen ajallista ulottuvuutta ja dynaamisia vaikutuksia. Siirtyessään edullisempien kustannusten perässä toiseen maahan yritys osaltaan edesauttaa tämän maan elintason nousua, jonka myötä myös ihmisten vaatimustaso ja lopulta kustannukset nousevat. Tämä ajan mittaan kaventaa eroja kalliimpien ja edullisempien kustannusten maiden välillä.

Varsinkin, jos tarkastellaan tilannetta EU:n jäsenmaiden kesken, on aivan täyttä utopiaa kuvitella, että yritysverotuksen keventäminen johtaisi tilanteeseen, jossa valtiot ajavat kustannuksensa alas ja yksityistävät laajasti toimintojaan saadakseen tilaa verokilpailussa pärjäämiseen – ikävä kyllä tätä ei tule tapahtumaan niin kauan kuin asioista päätetään nykyisessä parlamentaaris-demokraattisessa järjestyksessä, ellei taloudessa tapahtu totaalista romahdusta.

Kilpailun haitallisuus on toinen väite, jota on vaikea ymmärtää. Valtiolla eri rönsyineen ei ole mitään itseisarvoa (paitsi joidenkin patologisinta laatua olevasta etatismista kärsivien mielestä) vaan se on organisaatio, joka tuottaa alueellaan asuville ihmisille ja heidän muodostamilleen yhteenliittymille erilaisia julkishyödykkeitä kuten yleistä järjestystä ja turvallisuutta, turvan ulkoista sotilaallista uhkaa vastaan sekä oikeuslaitoksen. Nykyään tosin valikoimaan kuuluu ties minkälaista toimintaa lomalentoliikenteestä hartausohjelmien lähettämiseen. Jos valtiot joutuvat kilpailemaan keskenään siitä, mitkä niistä ovat ihmisille ja yrityksille houkuttelevampia kuin toiset, se kannustaa valtioita tulemaan paremmiksi ihmisille ja yrityksille. Mikä tässä nyt niin kauheaa on? Yritysverotuksen keventäminen vähentäisi myös verosuunnittelun ja suoranaisen veronkierron houkuttelevuutta.

En sinänsä pidä ollenkaan huonona ideana, että EU:n tasolla harmonisoitaisiin esimerkiksi yhteisöveroa. Se pitäisi vain tehdä siten, että yhteisöverolle asetettaisiin unionin laajuinen maksimitaso (eikä siis vasemmistolaisten vaatimaa minimitasoa). Näin pakotettaisiin hölmöimmätkin valtiot kohentamaan kilpailukykyään edes hiukan. Ei siihen yksikään valtio tuhoutuisi, kun olisi tyytyminen vaikkapa vain vaatimattomaan 18 tai 16 prosentin osuuteen yritysten ulos maksettavista voitoista. Tokihan kaikki muistamme, että todelliset kilpailijamme ovat Intia, Kiina, Yhdysvallat, Brasilia ja muut maailmanluokan pelaajat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Johan Lom

Ruotsin porvarihallitus noudattaessaan oikeasti porvarillista politiikka ilman, että olisi demarien vanki (kuten täällä), on tehnyt muitakin viisaita veroratkaisuja viime vuosien aikana. Siitä maa saa kiittää talouden hyvää tasoa.

Teollisuuden energiavero on poistettu, kiinteistövero on poistettu, lahjavero on poistettu, perintövero on poistettu, tuloveroprogressiota on loivennettu alentamalla suurituloisten veroprosentteja, j.n.e.

Jos Suomi mielii pärjätä huonommalla maantieteellisellä pohjalla Ruotsin kanssa kilpailussa, Suomen tulisi ottaa käyttöön virolaismallinen yritysveero, jossa yhtiöt eivät maksa veroja lainkaan muutoin kuin siinä vaiheessa, kun voittoja nostetaan omistajien taskuun.

Taha Islam

Tulovero ja alvi pois. Valtion vrotus pitää perustua sille, paljonko valtion "alamaiset" tuottavat yrityksen tuotteille lisäarvoa.

Oikeasti tämä on vain sitä kansituolien järjestelyä. Talouden ongelmat johtuvat rahajärjestelmästä, eikä sitä näköjään voi muuttaa.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Mielestäni yhteisöveron alentamista vieläkin parempi idea olisi ottaa käyttöön ns. Viron malli, jossa verot maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun yhtiö jakaa osinkoa ja muuta voittoa. Sen sijaan yhtiön sisään jätettyjä voittoja ei siis verotettaisi. Tämä kannustaisi yhtiöitä harkitsemaan investointeja eikä maksamaan heti voittoa ulos. Parasta tässä mallissa olisi se, että valtiolle ei syntyisi yhtään sen vähempää verotuottoja - itse asiassa saattaisi käydä jopa päinvastoin!

Samaten lopettaisin kaikki yritystuet ja sitä jakavan virkakoneiston. Sen sijaan vastaavalla summalla alentaisin pääomatuloveroa (nyt 30-32 %) reilusti. Innovaatioiden, alueiden ja maatalouden tukeminen jäisi vähemmälle, mutta vastaavasti syntyisi perusliiketoimintaa, joka voisi toimia yhtä lailla kasvun veturina. Ajatelkaapa vaikkapa kansainvälisiä palvelubrändejä, jotka eivät ole niin "dynaamisia", "seksikkäitä" ja "innovatiivisia" - mutta tuottavat emomailleen suuret verotulot.

Näillä yksinkertaisilla verotuksen/jakopolitiikan painotuksen siirroilla nykyinen valtion rasittama/jakama/alentama euromäärä pysyisi ennallaan, mutta se ohjautuisi yksinkertaisemmin ja tehokkaammin.

Käyttäjän anttivesala kuva
Antti Vesala

Kuten kirjoitin: "Ei siihen yksikään valtio tuhoutuisi, kun olisi tyytyminen vaikkapa vain vaatimattomaan 18 tai 16 prosentin osuuteen yritysten ulos maksettavista voitoista."

Jarmo Makkonen

Toisaalta yrityksiä tulisi Suomeen enemmän jos ei verotettaisi ollenkaan ja tuettaisiin vähintään tuplasti sen mitä nykyään.

Johan Lom

Vaikka tuo olikin tyhmä trolli, niin todettakoon nyt kuitenkin, ettei yrityksiä pidä tukea, vaan niiden tarkoitus on pärjätä omillaan.

Toimituksen poiminnat