Yhteenvetoa ja jälkipyykkiä vaaleista

Kokoomuksen vaalitulos oli sen kuntavaalihistorian paras. Kannatusprosentti 23,4 oli Kokoomuksen kenttäväen loistavan ja ahkeran vaalityön ansiota, ja pienenpieni kiitos varmaan kuuluu piiritoimistoillekin, jotka kesästä lähtien kannustivat paikallisyhdistykset ensin huimaan loppukiriin ehdokashankinnassa ja syys-lokakuussa järjestämään satoja vaalitilaisuuksia ja talkoita joka puolella. Henki oli korkealla sekä kaupungeissa että vanhastaan hankalalla maaseudulla. Kaikki aikaisempi lannistuneisuus etenkin perinteisillä syvänvihreillä keskustalaisalueilla oli tiessään. Esimerkiksi Kinnulassa Kokoomus murskasi nuoren Leo Urpilaisen johdolla Keskustan ikuisena pidetyn enemmistön valtuustossa, ja sama tapahtui Joutsassa Pekka Huikon ahkeroitua vaalipäällikkönä. Kummassakin tapauksessa luonteenomaista on, että nimenomaan nuoria ehdokkaita oli mukana runsaasti, ja listat saatiin täyteen. Keskusta jäi taakse siis jo ehdokasasettelussa.

Jyväskylässä ei sentään päästy SDP:n ohi, etumatkaa oli sen verran runsaasti. Keskusta pysyi täälläkin takana, eikä vuosikymmenien yritys nousta maakuntakeskuksessa Kokoomuksen ohi johtavaksi porvaripuolueeksi onnistunut vieläkään. Ennakkoon Keskustalla oli syytä odottaa huomattavasti kovempaa tulosta Uudessa Jyväskylässä, koska liitoskunnista sekä Korpilahdella että Jyväskylän Maalaiskunnassa Keskustan kannatus oli Kokoomusta vahvempaa. Henna Virkkusen ja Sinuhe Wallinheimon henkilökohtaiset huikeat äänimäärät ja 33 muun Kokoomusehdokkaan yli sadan äänen potit kuitenkin nostivat Kokoomuksen reilusti yli tuhannen äänen karkumatkalle ja yhtä valtuustopaikkaa suuremmaksi ryhmäksi kuin Keskusta. Kaiken kruunasi se, että Henna Virkkunen voitti Mauri Pekkarisen henkilökohtaisessa äänimäärässä niin selvästi, ettei kenellekään jää asetelman suhteen mitään selittelyn sijaa.

Itse sain 42 ääntä, eli vähemmän kuin edellisissä vaaleissa, mutta oman ajankäytön ja muun panostamisen näkökulmasta tämä on ymmärrettävä tulos. Kokoomuksen yhteistä vaalikampanjaa tehneenä olen onnellinen, kun sain olla mukana auttamassa muita pärjäämään ja saavuttamaan hienoja tuloksia. Ääneni tulivat melko tasaisesti koko Uuden Jyväskylän alueelta. Huhtasuon vaalilautakunnan puheenjohtajana ääniä laskiessamme ilahduin aidosti nähdessäni pöydällä kokonaisen yhden kappaleen numeroa 216. Jopa punaisella Huhtasuolla joku on pitänyt minua parhaana vaihtoehtona 572 ehdokkaan joukosta.

Näissä vaaleissa on ensimmäistä kertaa kokeiltu sähköistä äänestystä. Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä järjestelmä on hukannut yhteensä yli kaksisataa (!!!!!!!) ääntä. Oikeusministeri Tuija Braxia on tämän johdosta vaadittu eroamaan, ja keskusvaalilautakuntia vaadittu olemaan vahvistamatta vaalien tuloksia. Ministerien erojen vaatiminen nyt on muotia, mutta Braxin tapauksessa täytyy tosissaan ihmetellä, miksi hän niin kiveenhakatulla varmuudella julistaa, ettei vaaleja voida uusia.

Rautalankaa: Kauniainen, Vihti ja Karkkila ovat pikkupaikkakuntia. Esimerkiksi Jyväskylässä, joka on jo kohtalaisen suuri paikkakunta, yli kahdellasadalla äänellä olisi menty valtuustoon melkein listalta kuin listalta. Esimerkiksi Kokoomuksella viimeisenä läpi mennyt keräsi vahvistamattoman vaalituloksen mukaan 191 ääntä. Jopa suurissa kaupungeissa sellainen äänimäärä vaikuttaa vaalien tuloksiin, mitenkä sitten pienemmissä kunnissa. Vaalitapahtuma on epäonnistunut, ja se on täysin verrattavissa siihen, että joku vaalilautakunnan jäsen pistäisi omaan povitaskuunsa parisataa äänestyslippua ja kävisi vaivihkaa työntämässä ne silppuriin. Totta ihmeessä vaalit pitää uusia noissa kunnissa. Vaalituloksen väärentäminen on tapahtunut, ja se on rikos.

Etukäteen monet ovat varoitelleet sähköisen äänestyksen vaaroista ja epäkohdista. Systeemin voi hakkeroida (vaikka viranomaiset ja Tietoenator mitä väittäisivät), ja ääniä voi hävitä tai ilmestyä tyhjästä. Uurnaan pudotetut paperiset äänestysliput voi tarkastuslaskea vaikka kuinka moneen kertaan, ja laskennan osaa tehdä mikä tahansa muutaman henkilön joukko. Voisin kokeneena vaalilautakunnan puheenjohtajana hakea kadulta tai muuten pystymetsästä kymmenen ensimmäistä vastaantulijaa ja varttitunnin perehdytyksellä vetää sen sakin kanssa minkä tahansa parintuhannen äänen äänestysalueen ääntenlaskennan täysin luotettavasti. Sähköisessä uurnassa olevia ääniä (tai sieltä puuttuvia) ei tarkasta tai laske kukaan maallikko, vaan tarvitaan erikoisasiantuntija. Näin häviää myös vaalidemokratian keskeinen edellytys, vertaiskontrolliin ja maallikkojärkeen perustuva luottamuksenarvoisuus. Kansalaisten omassa valvonnassa tapahtuva äänestys ja äänten laskenta on juuri luottamuksenarvoisuutensa vuoksi paras toistaiseksi keksitty tapa hankkia edustukselliselle demokratialle sen välttämättä tarvitsema legitimiteetti.

Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä kokeiltu sähköinen äänestys, kuten mikä tahansa sähköinen äänestys, on epäonnistunut ja tulee aina olemaan epäonnistunut juuri noista syistä. On käsittämätöntä, ettei Tuija Braxin asemassa oleva henkilö suostu tätä tajuamaan.