Etämyyty alkoholi sekoittaa päitä
Eduskunta hyväksyi vastikään alkoholilain kokonaisuudistuksen, jonka moninaiset vaiheet ovat oman messunsa arvoinen aihe sinänsä. Tässä blogissa kuitenkin keskityn erääseen sivujuonteeseen, joka näyttää nousevan kokoaan suuremmaksi kysymykseksi. Kyse on alkoholin etämyynnistä, jota virkamiehet väittävät kielletyksi, vaikkei se sitä lain mukaan olekaan.
Joka tapauksessa sosiaali- ja terveysministeriö pitää edelleen itsepintaisesti kiinni käsityksestään, jonka mukaan etämyynti olisi laissa kiellettyä. Onneksi ei tarvitse elää epätietoisuudessa sen suhteen, onko vai ei, koska käytettävissä on arvovaltaisten tahojen kirjoittamaa mustaa valkoisella.
Alkoholilain eduskuntakäsittelyn aikana Perustuslakivaliokunta antoi laista lausunnon, jota varten se kuuli asiantuntijoita. Näistä esimerkiksi emeritusprofessori Mikael Hidén kommentoi, että hänen mielestään sen paremmin ehdotetun kuin voimassa olevan lain sanamuoto ei anna tukea sille, että tässä tarkoitettu etämyynti (yksityiseen käyttöön) olisi lain kieltämä.
Perustuslakivaliokunta päätyikin lausumaan, että sen mielestä "ehdotetun 32 ja 90 §:n sekä rikoslain 50 a luvun 1 §:n muodostama kokonaisuus ei kiellä perustuslain 8 §:n edellyttämällä tavalla perusteluissa esitetyn mukaisesti etämyyntiä yksityiseen käyttöön. Rangaistavuus on rikoslaissa kytketty alkoholin lainvastaiseen maahantuontiin, ei sitä vastoin "etämyyntiin". Ehdotetut säännökset ja niiden perustelut ovat näin ollen epäselvässä suhteessa ja osin jopa ristiriidassa keskenään."
Lain mukaan luvan alkoholin maahantuontiin tarvitsee "elinkeinotarkoituksessa alkoholia käyttävä", mikä voisi tarkoittaa esimerkiksi alkoholijuomia anniskelevaa ravintolaa. Sen sijaan EU/ETA-alueelta omaan käyttöön tapahtuvaa tuontia (tuontitavasta riippumatta) ei laki kiellä. Se päinvastoin säädetään nimenomaan sallituksi.
Esitetty kritiikki esityksen ja sen perusteluiden ristiriitaisuudesta on aiheellista. Etämyyntikielto oli ilmestynyt lakiluonnokseen syksyllä 2016 virkamiesten sinne kirjoittamana ilman poliittista hyväksyntää. Kokoomuksen eduskuntaryhmä lausunnossaan tammikuussa 2017 vaati kiellon poistamista vedoten mm. asian EU-oikeudelliseen tulkintaan todennäköisesti vaikuttavaan keskeneräiseen oikeustapaukseen. Kuten on myöhemmin saatu lukea, kevään aikana STM oli joutunut etämyyntikieltohalujensa kanssa myös Komission kanssa hankaluuksiin.
Kevät-kesällä 2017 monien hankalien vaiheiden jälkeen alkoholilakia koskeneissa eduskuntaryhmien neuvotteluissa päädyttiin siihen, että etämyyntikielto poistetaan pykälistä ja laki annetaan eduskunnalle alkuperäisen poliittisen kompromissin mukaisena. Voi vain ihmetellä, minkä takia ministeriö tästä huolimatta jätti etämyyntikieltoon viittaavat maininnat lakiehdotuksen perusteluihin.
Ministeriö toistaa omissa perusteluissaan ja kaikissa muissakin yhteyksissä omaa tulkintaansa Helsingin hovioikeuden ns. Visnapuu-tapauksen tuomiosta, joka ei ole lainvoimainen.
Toinen PeV:lle lausunut asiantuntija, EU-oikeuden professori Juha Raitio tarkastelee etämyynnin kieltämisen unionioikeudellista ulottuvuutta useiden EU-tuomioistuimen ratkaisujen valossa ja tulkitsee samalla myös ministeriön valikoivasti lukemaa Visnapuu-tapausta.
Raitio:
"Kysymys syrjimättömyydestä on vakava, koska Suomen lainsäädännön syrjivyys tuli esiin jo tilaviinien osalta Visnapuu-tapauksessa (kohdat 126), mutta ennen muuta siksi, että komissio on antanut 15.3.2017 tähän nyt käsillä olevaan lakiluonnokseen yksityiskohtaisen lausunnon, jossa se pohtii kieltoa rajat ylittävästä alkoholin etämyynnistä ja pitää sitä SEUT 34 artiklan kieltämänä esteenä tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. Tämän tyyppinen etämyyntikielto olisi liian kategorinen ja estäisi alkoholin verkkomyynnin muista jäsenvaltioista."
Raition lausunnon perusteella ja muutenkin vaikuttaa vahvasti siltä, että STM:ssa nojataan olemassa olevaan oikeuskäytäntöön vain siltä osin, mikä tukee sen omia tendenssejä. Tästä on kirjoittanut ansiokkaasti mm. Verkkouutiset.
Visnapuu-tapauksen poikkeuksellisen vahvasta ja toisaalta valikoivasta painottamisesta tekee vieläkin eriskummallisempaa se, että on olemassa varsin tuore ja lainvoimainen nimenomaan etämyyntiä koskeva tapaus Vaasan hovioikeudesta. Niin sanotun Viiniklubi-ratkaisun keskeinen sisältö:
A oli perustanut viinikerhon, jonka jäsenet kerhon nettisivujen kautta saivat tilata viinejä, jotka A toi maahan portugalilaiselta viinitarhalta. Jäsenten maksama hinta ylitti sen, mitä A oli maksanut hankintahintana, veroina ja kuljetuskustannuksina. Hovioikeus katsoi, että A oli tuonut viinit maahan ja välittänyt ne kaupallisessa tarkoituksessa ilman alkoholilain 8 § 1 momentissa ja 14 §:ssä tarkoitettua vähittäismyyntilupaa, ja siten toiminut kansallisen lain vastaisesti.
EU-tuomioistuin on todennut (C-198/14, Visnapuu), että alkoholilain 14 §:n säännöksiä on tutkittava Euroopan unionin toiminnasta solmitun sopimuksen (SEUT) tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan 34 artiklan kannalta. Kansallinen ennakkolupaa vaativa lainsäädäntö voidaan hyväksyä, mikäli sen tavoitteena on kansanterveyden suojelu eikä tätä tavoitetta ole mahdollista saavuttaa lievemmin keinoin. Samalla toimenpiteet eivät saa muodostaa mielivaltaista syrjintää.
Hovioikeus katsoi, että kansanterveyden suojelu on hyväksyttävä syy rajoittaa viinien maahantuontia ja välittämistä. Tilaviinien myynti Suomessa on pienimuotoista, joten kysymys ei ole ulkomaalaisten viinien syrjinnästä. Sen sijaan hovioikeus katsoi, että syyttäjä ei ollut näyttänyt sellaisia seikkoja, joiden nojalla ehdoton lupajärjestelmä olisi tarpeen. Alkoholin haittavaikutukset ovat torjuttavissa lievemmin keinoin kuin toiminnan täydellisellä kiellolla. Alkoholilain säännökset, joiden nojalla A:n menettely on ollut lainvastaista, eivät ole EU-oikeuden mukaisia ja syyte törkeästä alkoholirikoksesta hylättiin.
Tästä ratkaisusta on kommunikoitu sosiaali- ja terveysministeriölle mm. alkoholilain lausuntokierroksen yhteydessä (Kokoomuksen eduskuntaryhmän lausunto ja myös Olutseuran lausunto), mutta sitä ei tästä huolimatta edes mainita hallituksen esityksen perusteluissa. Syitä tällaiseen leväperäisyyteen voi vain arvailla. Kenties vähiten tukioletuksia vaatii selitys, jonka mukaan VaaHO:n ratkaisu ei sisällöltään miellytä lain valmistelijoita ja heidän antamansa informaation varassa toimivia poliittisia päättäjiä.
Asiaan liittyy siis sangen paljon vaikeasti hahmotettavia seikkoja, joita jotkut saattavat luonnehtia epäselvyyksiksikin. Selvää lienee lähinnä se, että parrat tulevat pärisemään tästä aiheesta vielä tovin jos toisenkin.
Suomessa on maan tapa virkamiesten vapaa tulkinta lakipykälistä. He ovat laki itsessään.
Maan tapa on toissijainen/ensisijainen oikeuslähde.
Sitä ovelletaan silloin kun ensisijaista oikeuslähdettä eli kirjoitettua lainsäädäntöä ei ole käytettävissä.
Jatkuvasti käytössä oleva ja vakiintunut maan tapa muodostuu tapaoikeudeksi ja se omaksutaan oikeudellisten ratkaisujen perustaksi.
Tästä syystä Suomen paikka ei ole EU:ssa.
Ilmoita asiaton viesti
Ulkomailta tilattu alkoholi on epäterveellistä, siksi on hyvä että ruokakauppojen oluet vahvennettiin. Se on hyvää alkoholia, melkein yhtä kansanterveellistä kuin Alkon.
Ilmoita asiaton viesti
Joo uudistus on hyvä kansanterveyden kannalta, mutta onneksi viimeisen päälle terveydestään huolehtivat voivat edelleen ostaa nelosensa Alkosta.
Ilmoita asiaton viesti
Alkosta voi ostaa ihan kolmostakin, hintakin on pari euroa tölkki. Mieluustihan sen nyt maksaa oman terveytensä vuoksi vähän kalliimpaa hintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, vähemmästäkin mieluusti maksaa riistomonopolille tuplahintaa — toivottavasti EU ei ikinä pakota meitä luopumaan tästä(kään) etuoikeudesta.
Ilmoita asiaton viesti
#4
Nyt minäkin ymmärrän mihin ALKO:m tuotteiden puhtaus ja terveellisyys perustuu.
Ilmoita asiaton viesti
Se on se vastuullisuus, Alko vastaa myymänsä viinan kansanterveydellisestä haitattomuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
ALKO:a voi siten verrata terveyskeskuksiin ja apteekkeihin.
Kaikki kansanterveyden parhaaksi. Minä toivun jo toista kuukautta flunssapiikistä.
Olen syönyt jo seitsemää eri lääkettä.
Ilmoita asiaton viesti
Kokeiltko jo kossua (Altia).
Ilmoita asiaton viesti
Etämyynti sekoilu on vain ykdi keino suojella Alkon monopolis. Kysykää vaikka Päivi Räsäseltä joks ei voi valehdella asiasts tai Pekka Puskalta.
Ilmoita asiaton viesti
#6
Päivi Räsänen ei edes myönnä Jeesuksen juoneen alkoholipitoista viiniä.
Pekka Puska tuntee hyvin alkoholijuomat ja niiden kirot.
Ilmoita asiaton viesti
Myöntääkö Päivi sitä, että Jeesus jopa valmisti viiniä. Kaanaan häissä oli viinit loppuneet ja porukka halusi lisää niin Jeesus muutti veden viiniksi ja juhlat jatkuivat…Tuollaisia hmeitä Jeesus teki…
Ilmoita asiaton viesti
#12
Päivi Räsänen on puritaani ja siten jopa vaarallinen kanssaihmisilleen.
Ilmoita asiaton viesti
Etämyynti voitaisiin selvästi sallia.Ruotsissa missä, se on sallittu etämyynnin osuus on noin prosentti koko myynnistä. Alko monopolina,jos monopoli on välttämätön voisi keskittyä enemmän torjumaan alkoholin haittoja. Nyt haittojen torjuntaa häiritsevät suunnitellut tai tehdyt uudistukset kuten verkkokauppan kehittäminen,alkoautojen ja veneiden hankkiminen jne.
Ilmoita asiaton viesti
Trolleja taas liikkeellä, mitä Päivi Räsänen teidän juominkeihin liittyy?
Ilmoita asiaton viesti
Alko Oy asema on nyt Euroopan Unionin kansanterveysvaikutuksen perusteen mukaan kestämätön, koska Alko Oy ohjausvaikutus eli kokonaiskulutuksen osa on alle 30 % kokonaiskulutuksesta, joten maan hallituksen pitää itse lopettaa monopolin asema. MOt.
Alko Oy monopolin ainoa perustelu on kansanterveydellinen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tuo uusi laki on toisaalta hyvä mutta osa meistä ei osaa hillitä juomistaan ja moni näytää luulevan että viina loppuu ja yrittää juoda tarpeeksi mahdollisimman paljon ettei jää ilman…toissalta työlmistävä vaikutuskin sillä on Alkolle ja ymm tuotteen kanssa puuhasteleville elikä saadampas hallituksen työllisyys tavoiteetkin kirkkaasti totejtettua.Vaikkakin Rinteen porukka huutelee oppositiosta neuvojaan auliisti
Ilmoita asiaton viesti
On aika kumma juttu kun eivät heti kuole vaikkpa ranskassa, jossa juovat näitä meillekin tuotettuja viinejä konjakkeja plus muita tuotteitaan.
Kumma kun skotlannissa eivät kuole mm viskiinsä vaikka taitavat sitä käyttää aika runsaasti .
Noin ne elävät normaalin elämän vaikka juovatkin etä tuotettuja alkoholeja .
On teillä juttuja terv tepivaari
Ilmoita asiaton viesti
Viinipullon äärellähän tätä nyky EU:a visioidaan joten eläköön alkoholiuudistus. Tulkaamme johtajiemne tapaan eurooppalaisen sivistyneesti alkoholisteiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Miten etämyynnin käytännön salliminen etenee?
Tällä hetkellä esim. Vinatis ei etämyy alkoholia Suomeen, koska STM/Tulli/muu virkakoneisto on pelotellut sen kieltäytymään myymisestä.
Ilmoita asiaton viesti